Kassavirta

Tarja Oinonen-Rouvali

Kassa on kuningas!

Lähes kaikilla yrityksillä on jossain vaiheessa pulaa rahasta. Yrityksesi selviytyminen voi riippua siitä, miten suoriudut näistä hetkistä. Kassavirran suunnitteluun ja seurantaan kannattaakin käyttää hieman aikaa. Ymmärrys siitä mistä rahaa tulee kassaan ja mihin rahaa kuluu on perustavaa laatua oleva juttu. Sitten kun on varmistettu, että yrityksen tilillä on aina rahaa palkkoihin ja laskuihin, voi keskittyä paremmin itse bisnekseen.

Jossainhan ne rahat ovat kiinni, mutta missä? Käytännössä yrityksessä pitää tsekata tuloslaskelma ja tarkastella tehdäänkö voittoa vai tappiota. Pelkän tuloslaskelman seuraamisessa on kuitenkin yksi haitta: se on sama kuin katsoisit peruutuspeiliin. Kun suunnittelet ja seuraat yrityksesi taloutta, on syytä kiinnittää katse myös tuulilasiin eli ajantasaiseen kassaan ja tulossa oleviin rahavirtoihin. Peruutuspeili on syystäkin tuulilasia pienempi. Katsetta kannattaa suunnata aina eteenpäin, myös kassassa. Eihän sinun yrityksesi ole jämähtänyt siihen taustapeiliin?

Mitä se kassavirta sitten tarkoittaa? Kassavirta on nimensä mukaisesti yrityksen kassan läpi virtaavaa rahaa, joka tulee yrityksen tilille ja lähtee sieltä. Kassavirta kertoo yrityksen todellisen maksuvalmiuden eli sen, kuinka paljon on juuri nyt rahaa laskujen, lainanlyhennysten ja palkkojen maksuun. Hyvä maksuvalmius on kestävän yritystoiminnan perusta, ja siksi on tärkeää seurata yrityksen kassavirtaa etupainotteisesti heti yrityksen alkutahdeista asti. Kannattaakin miettiä jo yritystä perustaessasi, mikä on rahan tarve, kuinka rahaa alkaa kertyä kassaan ja millaisia juoksevia maksuja ainakin pitää maksaa. Menestyväkin yritys voi ajautua konkurssiin, jos kassavirta pysyy pitkään negatiivisena eli kuluja on enemmän kuin tuloja.

Yrityksen kassaan vaikuttaa kaikki, mitä liiketoiminnassa tapahtuu. Kassavirran yhteydessä puhutaan myynneistä, maksuaikatauluista, kuluista, investoinneista, mahdollisista lainoista ja niiden lyhennyksistä. Tulevien kuukausien rahaliikennettä kuvaavaa kassavirtalaskelmaa kaipaa omistajien lisäksi muutkin, mm. rahoittajat ja sijoittajat. Jopa uusilta First North listan yhtiöiltä tuntuu ne puuttuvan, ja se vaikeuttaa paljon niiden liiketoiminnan arvioimista.

Kassavirtalaskelman tavoite on yksinkertainen: varmistaa, että rahat riittävät.
Raha ei kuitenkaan lisäänny laskemalla. Rahojen riittäminen on yritystoiminnan elinehto. Laskemisen lisäksi on oikeasti tehtävä toimenpiteitä, jotka vaikuttavat kassaan. Kassavirtalaskelma eroaa muista yrityksen tärkeistä talouden työkaluista kuten tuloslaskelmasta ja taseesta siinä, että sille ei ole olemassa virallista laskukaavaa. Kassavirtalaskelmassa rahan liikkeet olisi kuitenkin hyvä jakaa kolmeen osaan; liiketoiminnan rahavirtaan, investointien rahavirtaan ja rahoituksen rahavirtaan, ja purkaa nekin vielä muutamiin osiin.

Konkretiaa: aloita kassavirtalaskelma suurimmasta erästä, jolla on vaikutus kassaan eli myynti. Start-upissa se suurin voi tosin olla myös investoinnit. Kassavirtalaskelmassa muista huomioida myös viive rahan liikkeissä. Jos myydään 30 vuorokauden maksuajalla, raha on tilillä aikaisintaan kuukauden päästä. Myyntien jälkeen pitää listata menot eli ostot, palkat, vuokrat ja muut kulut. Seuraavaksi kerää vielä investointien rahavirrat, lainan lyhennykset, nostot ja korot. Sitten lasketaan yhteen nämä kaikki kassaan tulevat ja kassasta lähtevät maksut. Voit kirjata ne ’askin’ kanteen, mutta kun kerran laittaa tiedot Exceliin niin niihin on sitten helppo aika ajoin palata.

No mikä sitten on hyvä tulos?

Kassavirtalaskelman tulos on hyvä, kun laskelma ei mene pakkaselle. Positiivinen tulos tarkoittaa, että raha riittää tiedossa oleviin maksuihin. Lisäksi kassaan kannattaisi hankkia hieman pelivaraa, esim. neuvotella toimittajilta enemmän maksuaikaa. Nyrkkisääntö on, että nukut yösi paremmin, kun kassassa on vähintään muutaman kuukauden menoja vastaava summa. Jos kassassa on rahaa enemmän, voit helpommin suunnitella liiketoimintasi liikkeitä. Voi ajoittaa investointeja itse parhaiten sopiviin ajankohtiin tai koettaa sijoittaa ylimääräisen rahan tuottamaan. Kassan aktiivinen seuranta helpottaa reagoimaan suunnan heikentymiseen jo ennen kuin kassa menee miinukselle, ja vyötä on kiristettävä.

Kassalaskelmasi tulos on huono, kun laskelma laskee nollaan tai miinukselle. Jos laskelma on negatiivinen, pitää toimenpiteisiin ryhtyä nopeasti. Mieti pystytkö nopeuttamaan asiakkailta tulevaa rahaa, tai neuvotella ostoihin, veroihin ja pankilta lainanlyhennyksiin pidemmät maksuajat. Olen huomannut, että luotollinen pankkitili tai tililuoton tilapäinenkään luottorajan nosto tulee mieleen vasta kun tilanne on jo yöunissa. Joustava tililuotto on kuitenkin nopeasti helpottava ja joustava toimenpide.

Kassavirtalaskelma on siis työkalu, joka auttaa hahmottamaan kassan tilannetta kokonaisvaltaisesti. Suosittelen tarkastelemaan sitä kuukausittain muun kirjanpidon tarkastelun kaverina. Jos yrityksesi taloudellinen tilanne muuttuu tiukaksi, laskelmaa voi joutua päivittämään jopa joka päivä. Se ei tosin ole kovin järkevää resurssien ajankäyttöä, joten kannattaa ryhtyä ripeästi parantaviin toimenpiteisiin.

Vaikka sitä virallista kassalaskeman kaavaa ei ole niin termeilläkin voidaan hifistellä. Vapaa kassavirta (FCF, Free Cash Flow) kuvaa rahavirtaa, joka tulee yhtiöön kaikkien toimintakulujen, pääomakustannusten ja investointien jälkeen. Kyseessä on myös perinteisen yrityksen arvonmäärityksen perusta, koska teoriassahan yhtiön arvo on sen tulevaisuuden vapaan kassavirran summa diskontattuna tähän päivään. Palataan näiden seuraavissa blogeissa.

Jos tarvitset vinkkejä parempaan kassavirran hallintaan, ota yhteyttä. Saat 5 tai tarvittavan määrän, vaikka 10 vinkkiä esim. miten tuotantoprosessiin ja varastoihin sitoutunutta rahaa saadaan pienennettyä tai kuinka yrityksen kuukausirytmi vaikuttaa esimerkiksi verojen ja palkkojen osalta kassaan taikka minkälainen kassareservi yrityksellä pitäisi varmuuden vuoksi olla.