Johtaminen on yhä useammin ammatti, jota tekee ammattijohtaja.
Kun joku kutsuu itseään ammattijohtajaksi, hän viittaa kokemukseni mukaan yleensä siihen, että hänellä on syvällistä kokemusta ja asiantuntemusta johtotehtävistä. Termi ”ammattijohtaja” korostaa henkilön ammatillista sitoutumista ja taitoa toimia eri organisaatioissa tai teollisuudenaloilla johtotehtävissä.
Mutta minkälainen on ammattijohtaja? Kääntääkö hän firman kurssin saman tien nousuun? Tuskinpa, vaikka olisi kokemusta ja osaamista. Luonteesta kun puuttuu jotain, pelkkä kaikkivoipaisuuden fiilis ei riitä. Kaikki me varmaan olemme törmänneet ammattijohtajaan, joka ei täytä omia kriteerejä ammattijohtajasta. Syynä todennäköisesti joku persoonallisuuden piirre tai käyttäytymismalli.
Ammattijohtaja on omistautunut jollekin, ehkä johtamiselle ja ammatilliselle kehittymiselle. Mille muulle? Hänen olisi hyvä olla jatkuva oppija ja pyrkiä parantamaan johtamistaitojaan. Hän johtaa ammattimaisesti. Ammattijohtaja voi tuoda esille ammattimaisen otteen liiketoimintaan, joka sisältää eettisen johtamisen, avoimen viestinnän ja tulosten aikaansaamisen.
Ammattijohtajalla on liiketoimintaosaamista. Hänellä voi olla vahva liiketoimintaosaaminen ja kyky ymmärtää monimutkaisia liiketoimintakysymyksiä. Tämä pitäisi kattaa strategisen suunnittelun, mutta myös ainakin taloushallinnon ja markkinoinnin. Käytännössä tarvitaan henkilökohtaista kokemusta, ihmissuhdetaitoja ja saavutuksia.
Ammattijohtajuus voi myös olla osa henkilön henkilöbrändiä, kun hän esittelee itseään potentiaalisille työnantajille tai asiakkaille. Tätä puolta on itse tullut mietittyä viime aikoina.
Ja sitten ne toimialat. Toimialarajat hämärtyvät kovaa kyytiä mutta ainakaan talouden ja hallinnon ammattijohtajien haussa se ei näy. Se no no -päätös kun et saanutkaan sitä työpaikkaa perustellaan liian usein toimialakokemuksella. Eikö tulevaisuuden maailmassa pitäisi olla kysyntää johtajille, jotka pystyvät tuomaan erityyppisiä ihmisiä yhteen. Nuoria, koulutettuja kun kuuntelee niin he ovat sitä mieltä, että henkilöjohtaminen tulee nousemaan arvoon arvaamattomaan, ei se toimialaosaaminen. Itse asiassa he ovat vakuuttuneita siitä. Pitäisikö uskoa? Se nyt on ainakin selvää, että ammattijohtaja voi hyvin pärjätä alalla, jota hän ei tunne, jos hänen ympärillään on hyvä tiimi.
Johtajuudella on väliä. Johtamistaidolla. Ammattijohtajalla.
